Julkiset Teokset

Julkiset teokset

Tällä sivulla esitellään kuvin muutamia Juvan veistämiä monumentteja sekä julkisia teoksia. ”Matrikkeli” sivulta löydät täydellisen listan sekä julkisista teoksista että teoksista kokoelmissa.

Jos Kari Juvan ”vapaiden” muovailutöiden joukosta on vaikea löytää mieshahmoja, niin monumentteihin niitä siunaantui runsaasti, usein joukkovoimaksi asti. Ensimmäinen kilpailuvoitto saavutettiin ”Topparoikka”-luonnoksella 1966, samana vuonna tuli palkinto myös Helsingin kaupunginteatterin veistoskilpailussa, 1 palkinto ja peräti 2 kpl lunastuksia. ”Topparoikka” on toteutettu Riihimäelle 1972.

Myöhempiä työnmonumentteja ovat ”Pauhavene” kalastajapatsas Pyhäjoella 1987, ”Tannerin portti” Elannon pääkonttorin edustalla 1985 ja 1987 ”Turku työllä rakennetaan” Aurajoen varrella, joka oli julkistettaessaan Suomen kookkain pronssiteos (valupinta-alaa 90 m2). Uuden milleniumin – vuoden 2000 alkuminuuteilla, paljastettiin tukkilaisaiheinen työn ja tulevaisuuden monumentti Pohjanmaalla, Oulaisten kaupungissa.


Thalia ja Pegasos

1970, pronssi, Helsingin kaupunginteatteri – Helsinki

Vuonna 1966 Helsingin kaupunki julisti kilpailun, jonka tarkoituksena oli saada veistos rakenteilla olevan uuden kaupunginteatterin puistoon. Kuvanveistäjä Kari Juvan oivallinen ja viitekehykseen loistavasti sopiva Thalia ja Pegasos valittiin voittajaksi 54 ehdotuksen joukosta. Veistos on yhdistelmä esittävää ja vapaata, tyyliteltyä muotoa. Thalia ja Pegasos- veistoksessa näkyy hyvin Kari Juvan kyky yhdistää voimakas massa ja kevyen liikkeen vaikutelma saumattomaksi kokonaisuudeksi. Tyylitelty ratsastava nainen on kuvanveistäjä Kari Juvan ehdoton suosikkiaihe, joka toteutuu useina muunnoksina hänen tuotannossaan.

Thalia on antiikin tarustossa yksi yhdeksästä muusasta tai yksi kolmesta sulottaresta, Jupiterin ja Eyrynomen tytär. Muusat kokoontuivat Parnasson vuorelle keskustelemaan henkevästi runoudesta, musiikista, tieteistä ja taiteista. Kullakin oli oma vastuualueensa ja Thalialle kuului teatteri, siksi teatteria kutsutaan joskus Thalian temppeliksi.

Pegasos on antiikin Kreikan taruston siivekäs hevonen, jolla on yliluonnolliset kyvyt. Jonkun tarinan mukaan se on valkoinen kuin lumi ja nopea kuin ajatus. Se kiitää taivaalla kuolevaisten ulottumattomissa ja kuljettaa muusia ja muita jumalaisia olentoja paikasta toiseen. Veistos on pystytetty vuonna 1970 ja sen materiaalina on pronssi.

Thalia ja Pegasos – kaupunginteatteri

Thalia ja Pegasos


Rakentajat (Sokkeli)

1973, betoni, Hämeenlinna

Kuvanveistäjä Kari Juva suunnitteli Rakentajat-monumentin alun perin Suomen Rakennusurakoitsijaliiton kutsukilpailuun, jonka tulos julkistettiin huhtikuussa 1972. Voittaja oli silloin Kain Tapper ja toisen palkinnon kilpailussa sai Kari Juva. Kummila Oy lunasti myöhemmin Juvan ehdotuksen ja valoi sen betoniin. Kummila luovutti veistoksen 50-vuotisjuhlansa kunniaksi kotikaupungilleen Hämeenlinnalle. Suuri betonimonumentti sijoitettiin Lahdensivuntien päähän puistikkoon. Maa-alue veistoksen alla ja ympärillä tehtiin lävisteisistä betonisista pikkulaatoista, joiden raoista kasvaa ruoho. Veistos kuvaa rakentajia telineillä. Figuurit ovat suurpiirteisiä ja varjokuvamaisia, palkistot ja pilarit kuvaavat elementtirakentamista.

Rakentajat

Rakentajat


Sieppari

1975, pronssi, Jyväskylä

Sieppari


Turku työllä rakennetaan

1987 (1985-87), pronssi, Barkerin puisto – Turku.

Vuonna 1984 Turun kaupunki julisti kilpailun, jonka tarkoituksena oli saada veistos Turun työväen liikkeen kunniaksi. Kuvanveistäjä Kari Juvan oivallinen ja viitekehykseen loistavasti sopiva ”Turku työllä rakennetaan” valittiin voittajaksi 200 ehdotuksen joukosta. Veistos on yhdistelmä esittävää ja vapaata, tyyliteltyä muotoa. Teoksessa näkyy hyvin Kari Juvan kyky yhdistää voimakas massa ja kevyen liikkeen vaikutelma saumattomaksi kokonaisuudeksi. Tyylitellyt liput ja joukkovoima ovat teoksen kantava voima.

Turku työllä rakennetaan


Ilmatar

1982, pronssi, MTV – Helsinki

”Veistos kuvaa Kalevalan myyttistä taruhahmoa Ilmatarta Ilman impeä, Väinämöisen äitiä. Teos on MTV:n taiteilijalta suoraan tilaama. Sen materiaali on pronssi.

Kari Juvalla on laaja julkinen tuotanto: ”Hänen teoksissaan tyylitellyt hahmot usein lähestyvät abstraktia muotoa kuin jonkinlaisen valovaikutuksen tai sulautumisen johdosta (Pessi Rautio 1995). Juvan muita teoksia ovat mm. Thalia ja Pegasos Kalliossa, Tannerin portti Sörnäisissä ja Lukusali Töölössä.

Ilmattaren tarina Kalevalassa: Aikojen alussa oli vain vettä ja ilmaa eikä maailma ollut vielä muotoutunut. Ainoa elävä olento oli Ilmatar, ilman impi. Hän ikävystyi yksinäiseen elämäänsä ja laskeutui alkumereen uiskentelemaan. Ilmatar tuli raskaaksi merestä ja myrskystä, mutta kun lapsi ei vielä 700 vuoden jälkeenkään ottanut syntyäkseen, Ilmatar tuli surulliseksi ja nousi itkemään. Silloin lintu lensi hänen polvelleen ja teki siihen pesänsä. Lintu muni kuusi kulta- ja yhden rautamunan. Ilmatar liikautti polveaan ja munat vierähtivät veteen ja rikkoutuivat. Palasista syntyi maa, taivas, aurinko, kuu, tähdet ja pilvet. Aika kului, ja vieläkin lapsi pysyi Ilmataren mahassa. Lopulta lapsi päätti tulla sieltä omin avuin ulos. Näin oli vihdoin syntynyt Väinämöinen, tietäjä ja mahtimies.

Ilmatar


Lukusali

1972, pronssi, graniitti, Töölön kirjasto – Helsinki

Töölön kirjaston edustalla sijaitsevan veistoksen kaksi tyyliteltyä figuuria esittävät kirjastossa sattumalta toisensa kohdanneita henkilöitä, joita yhdistää lukuharrastus. Kari Juva on saanut kiitosta veistostensa plastisesta muotoilusta ja liikkeen vaikutelman yhdistämisestä raskaisiin massoihin. Töölön uuden sivukirjaston sisäänkäynnin taideteoksesta järjestettiin 1960-luvun lopulla kilpailu, jonka voitti Kari Juvan ehdotus. Lukusali-veistos paljastettiin 1972. Veistoksen materiaali on pronssia ja jalusta on mustaa graniittia.

Lukusali


Aapeli (Simo Puupposen muistomerkki – Hyvän tuulen voima)

1989, pronssi, graniitti, (Ollinpuisto) – Kuopio

Kuopion kaupunki järjesti muistomerkistä kutsukilpailun 1986, jolloin ehdotusta pyydettiin kahdeksalta taiteilijalta. Kilpailu päättyi 1987 ja palkintolautakunta valitsi yksimielisesti kuvanveistäjä Kari Juvan ehdotuksen. Hyvän tuulen voima -muistomerkki, jossa vallaton pikkupoika kiikkuu puunoksassa, paljastettiin 24.5.1989. Taiteilija halusi ilmentää veistoksella Aapelin monitahoista tuotantoa, huumoria ja lämmintä inhimillisyyttä.

Muistomerkin sijoituspaikaksi tuli Kari Juvan ehdotuksesta Ollinpuisto, joka sijaitsee lähellä Simo Puupposen lapsuuden kodin maisemia. Muita ehdotuksia paikaksi olivat mm. Savon Sanomain toimitalon alue Vuorikadulla, kaupunginkirjaston edusta ja Snellmanin puisto. Ollinpuiston nimi tulee yhdestä Kuopion vanhimmasta (1500-luvun puoliväli) asuttajasta, Olli Hatsosesta, jonka sukunimi jäi elämään myös Hatsalan kaupunginosan nimessä. Puhuttiin jopa puiston nimen vaihtamisesta Aapelinpuistoksi, mutta ajatus ei toteutunut edes kuopiolaisten puheenparressa.

Aapeli


Tannerin portti

1985, pronssi, Tannerin puisto – Helsinki

Väinö Tanner (1882-1966) toimi osuustoimintaliikkeessä ja sanomalehtimiehenä, sekä oli yksi Suomen poliittisen elämän voimahahmoista kansalaissodan ja jatkosodan välisenä aikana. Sosiaalidemokraattisen puolueen puheenjohtajana hän vastusti ääriliikkeitä oman puolueen sisällä ja myös muualla yhteiskunnassa.

Vuonna 1985 paljastettu Väinö Tannerin muistomerkki on selvästi erilaisten muotoihanteiden ilmentymä. Perimmiltään siinäkin on kyse liikkeestä, mutta sen vaikutelmaa ei luo plastillisuus, vaan sommitelma. Keilamaisesti asetellut hahmot ovat ohittaneet portin, tai ovat vasta kulkemassa sen läpi. Tämä edestakainen liike yhdistettynä hahmojen raskauteen ja portin jykevyyteen antaa voimakkaan arvokkuuden vaikutelman, mutta luo myös painostavan tunnelman teokseen. Hämeentien puolelle tähyävän hahmon voi nähdä joukon ensimmäisenä, jolloin hän joutuu käännyttämään vastakkaiseen suuntaan katsovan ryhmän suuntansa. Taustalla näkyvät hahmot edustavat työväenliikkeen ja osuustoiminnan joukkovoimaa. Pronssiin valettu veistos seisoo punagraniittisella jalustalla. Paljastustilaisuus oli 12.3.1985.

Tannerin portti


Launeen neidot

1987, pronssi, graniitti, Kirkkokatu – Lahti

Launeen neidot on punagraniittijalustalla seisova suihkukaivoveistos. Se sijaitsee Kirkkokadulla Ristinkirkon itäpuolella. Mallasjuoma lahjoitti suihkulähteen kaupungille täytettyään 75 vuotta.

Launeenneidot


Lämmin sade

1997, pronssi, graniitti, Lähivakuutus – Leppävaara Espoo

Lähivakuutus-ryhmän talo Leppävaaraan Valmistui 1991, suunnittelija arkkitehtitoimisto Ruokosuo. Rakennus istuu maisemaansa onnistuneesti. Sen pääoven edessä on Kari Juvan kubistishenkinen pronssiveistos Lämmin sade vuodelta 1997. Säidenhaltija nojaa dynaamisesti ja optimistisesti hieman eteenpäin.

Lämmin sade


Pauhavene

1987, pronssi, graniitti, Pyhäjoen keskusta.

Pauhavene

Mainokset